Elisa Lientola Wanted: oikeudenmukainen, sosiaalisesti ja ekologisesti kestävä hyvinvointiyhteiskunta

Lapsen edun toteutuminen erossa vaatii uutta lainsäädäntöä

Lapsiperheiden erotilanteet kuormittavat perheitä, eniten lapsia jotka ovat vanhempien toimiin syyttömiä. Vaikka vanhemmat tiedostavat toimiensa merkityksen lapselle yleisellä tasolla, on eron keskellä vaikea asettua katsomaan tilannetta lapsen edun kautta. Erossa tunteet ja uupumus vievät voiton rationaalisuudesta. Kisa paremman vanhemman tittelistä ja katkeruus erosta johtaa hyvin helposti toisen vanhemman syrjäyttämisen lapsen arjesta. Järjestelmämme ei tue jaettua vanhemmuutta eikä esimerkiksi vuoroasumista juuri lainkaan. Puheista huolimatta etävanhemman, eli käytännössä usein isän asema jää heikoksi. 

 

Äidin asema ensisijaisena huoltajana on useimmiten vahva siitä huolimatta, että isä voisi tarjota yhtä turvallisen tai turvallisemman kasvuympäristön. Liian monissa tapauksissa myös etävanhemman vieraannuttaminen on synkkää todellisuutta. Tapaamissopimuksia ja oikeuden päätöksiä tapaamisista voi rikkoa mielin määrin välittämättä seurauksista. Lasten oikeuksista piittaamaton lähivanhempi voi estää tapaamisia ilman, että hänen toimintaansa puututaan missään. Yleensä tällaisen lähivanhemman oma mielenterveys on järkkynyt ja hänen tavoitteenaan on hävittää suhde toisen vanhemman ja lapsen välillä myrkyttämällä lapsen mieli pahoilla puheilla toisesta vanhemmasta.

 

Lapsen manipulointi ei ole vaikeaa. Etävanhemman tapaamisen vuoksi lähivanhemmasta tuntuu pahalta, yksinäiseltä, petetyltä ja tämä kerrotaan lapselle, jolloin lapsi pelkää menettävänsä vanhemman rakkauden, jos suuntaa huomiota toiseen vanhempaan. Lähivanhempi saattaa kuvitella, että kaikki kivat asiat lähivanhemman luona voisi tehdä juuri silloin kun lapsi on etävanhemman luona. Etävanhempaa ja hänen välittämistään ja kykyään huolehtia lapsesta mitätöidään.

 

Vieraannuttamisella on kohtalokkaat seuraukset. Lapsi kuvittelee, ettei toinen vanhempi ole välittänyt tai on jopa ollut vaaraksi hänelle. Enemmän vaaraksi lapsen kehitykselle on kuitenkin ollut tälle turvattomuutta aiheuttanut lähivanhempi, jonka luo asumaan lapsi on oikeudessa määrätty esim. kiintymyssuhteen nimissä. Vieraannuttaminen on henkistä väkivaltaa lasta kohtaan, josta lapsi monien tutkimusten perusteella joutuu maksamaan kovan hinnan nuoruudessa ja aikuisiällä heikentyneenä terveytenä ja mm. rikollisuutena.

 

Kaudella 2011-2015 eduskunnassa tehtiin kaksi merkittävää lakialoitetta lapsen ja etävanhemman suhteiden turvaamisesta. Vaikka toisen aloitteen – tapaamisten estämisen kriminalisointi – allekirjoitti yli 140 kansanedustajaa, aloite ei edennyt laiksi pitkälti virkamiesvastustuksen vuoksi. Seuraavalla hallituskaudella hallitusohjelmaan on saatava sekä vieraannuttamisen että tapaamisten estämisen kriminalisointi. Oleellista on myös se, että sekä tuomarit eri oikeusistuimissa,  lastenvalvojat, perheneuvola-, lastensuojelutyöntekijät koulutetaan tunnistamaan vieraannuttamisilmiö.  

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

2Suosittele

2 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (8 kommenttia)

Käyttäjän JuhaJr kuva
Juha Järä

Loistavaa! Tätä lisää naisilta ja äideiltä. Lasten asia - loppupeleissä ei sukupuolten vastakkainasettelu vaan ihan muiden asioiden.

Jari Kajan

Heino kirjoitus, joka koskettaa kymmeniä tuhansia lapsia, isiäkin, isovanhempia, kavereita, kummeja,.... Jaetun vanhemmuden vastustaminen on käsittämätöntä, kun kumminkin puhutaan ätien jaksamisesta ja hoitovastuusta. Ei yksi ihminen jaksa hoitaa lapsia ja vanhempia koko ikänsä, joten jos hautaan lapsille hyvää pitää vanhemmutta avioeron jälkeenkin arvoida toisin kuin nykyään neuvolassa, päiväkodissa, terveydenhuollossa ym. ajatellaan. Haluttomuus nähdä nykyisen toimintakultturista aiheutuvia haittoja on käsittämätöntä. Ehkä pitäsisi päättäjien vain alkaa raottamaan lapsimaailmaa kuvaavan kirjan nurkkaa yhä enemmän ja rohkeammin (vanhat kliseet roskakoriin), että silmät todella aukeaisivat lasten tilanteesta Suomessa?

Käyttäjän ElisaLientola kuva
Elisa Lientola

Ajattelen niin, että tarvitaan aidosti kulttuuria muuttavia toimenpiteitä, kuten perhevapaiden jakoa, jotta sankariäidin myytistä päästään eroon. Ja apua erossa ajoissa. Erossa lähtee mopo keulimaan helposti, vaikka kuinka luulisi yrittävänsä parhaansa. En voi itselleni tässä asiassa täyiä pisteitä todellakaan jälkikäteen antaa

Jari Kajan

Samaa meltä. Perhevapaiden jako on yksi tärkeä palikka isosta kokonaisuudesta huolehtimisesta ja jaksamisesta puhuttaessa. Uskon, että mopo keulii aina erotilanteessa. Joillakin aivan liikaa ja sellaisen puuttumiseen pitää löytää välineet. Äiti on vahvoilla, kun keuliminen alkaa ja se voi jatkua vaikka kuinka pitkään ja kumia palaa. Nyt välineitä ei löydy ja lapset on aina ne, jotka on jäävät jalkoihin mielen sumentuessa.

Ossi Paloheimo

Joko loppu "Virta" näihin vaikeisiin asioihin? En ihmettele kyllä....:)

Ossi Paloheimo

Joko loppu "Virta" näihin vaikeisiin asioihin? En ihmettele kyllä....:)

Toimituksen poiminnat