Taiken jättisäästö eriarvoistaa maakuntia

Opetus- ja Kulttuuriministeriön alainen Taiteen edistämiskeskus (Taike) ilmoitti viime viikolla YT-neuvottelujen tuloksesta (Taiken tiedote).  Taiteen edistämiskeskukselle asetettu absurdin suuruinen pysyvä 17% säästö sulkee kaksi toimipistettä kolmestatoista ja vähentävää seitsemän henkilötyövuotta (51:stä).  Toimipisteet saattavat tuntua epäolennaisilta taiteen tukemiselle. Kuitenkin jo nykyinen ja sitä edeltänyt Taiteen edistämislain myötä nipistetty aluetoimipisteiden verkko on epäonnistunut alueellisessa taiteen edistämistyössä. On mahdoton nähdä kuinka esimerkiksi Hämeen alueen läänintaiteilijat kykenevät uudessa tilanteessa toimimaan ilman toimipistettä, suunnittelijaa ja esimiestä laajalla alueella. 

Alueellinen epätasa-arvo ei johdu läänintaiteilijoiden tahdosta, toimista tai tehokkuudesta  vaan kerta kaikkiaan riittämättömistä resursseista ja toimipisteiden alueellisista katveista, joita väistämättä on syntynyt toimittaessa yhdestä toimipisteestä usean maakunnan alueella. Taiteen aluetoimipisteiden/entisten Taidetoimikuntien vaikutus alueella on merkittävä. Nykyisillä alueilla on suuria eroja taiteiden toimintaedellytyksissä ja arvostuksessa toimipistepaikkakunnan ja sen alueen muiden kaupunkien välillä. Tästä hyvänä esimerkkinä entisen Hämeen aluetoimikunnan alueella taiteen kehitysmaa Lahti suhteessa toimipistekaupunki Hämeenlinnaan.  Nyt katvealueet laajenevat Hämeen ja Mikkelin toimikuntien kadotessa kartalta.  Taiken Kaakkois-Suomen ja Hämeen aluetoimipisteen Hämeenlinnan sivutoimipiste ( huhhuh, jatkossa käytän lyhyempää termiä uhallakin, tämä sanahirviö syntyi Taike-uudistuksen myötä 2013) yhdistyy Kouvolan toimipisteeseen.  

 Hämeenlinnan toimipistettä on pyritty jo pitkään ajamaan alas. Hämeen Taidetoimikunnan esimiehenä toimivan pääsihteerin eli nykyisin erityisasiantuntijan, joilla on suuri merkitys alueen toiminnan aktiivisuudelle, virka jätettiin täyttämättä 2011, tehtävää on sen jälkeen hoidettu OTO:na ja etänä. Mahdoton tehtävä superihmisellekin. Lakkauttamista ajettiin Taiteen edistämislakia muovatessa, nyt tavoite saatiin maaliin säästötoimenpiteiden kautta. Nyt Häme on menettämässä myös toimipisteen suunnittelijan, jonka verkostot ja tietomäärä ovat olleet läänintaiteilijoiden ja toimijoiden tärkeä tuki. Olisiko Taiken pitänyt olla kaukokatseisempi verkkoa uudelleen luodessaan? Nyt verkosto ei ole alueellisesti tasapainossa. 

Taiteen edistämiskeskuksen tehtävänä on toimia OKM:n alaisena asiantuntijaelimenä, joka edistää kansallisesti ja kansainvälisesti taidetta ja kulttuuria, sekä taiteilijoiden työskentely- ja toimeentuloedellytyksiä. Taiteen edistämiskeskus vastaa keskuksen yhteydessä olevien taidetoimikuntien, erillislautakuntien ja alueellisten taidetoimikuntien sekä taideneuvoston hallinnosta .  Hallinnointi ei tästä yhteydessä tarkoita pelkkää paperien pyörittelyä. Taiken henkilökuntaa ovat hyvin konkreettista taiteen edistämistyötä alueillaan tekevät läänintaiteilijat.  Läänintaiteilijoiden ja alueiden toimijoita ei ole prosessissa kuultu, mistä jää kuva, ettei alueiden toimintakyky  ole kovinkaan tärkeää ministeriöstä katsottuna. 

On selvää että 17% säästöä ei voi toimielimen tehtävään nähden ottaa avustusmäärärahoista, eikä pidäkään. Sen sijaan sopii kysyä mille muulle valtion koneistossa kirpun osaa näyttelevälle organisaatiolle voitaisiin mätkäistä vastaavanlaiset säästötoimet? Millaisista arvoista raami kertoo? 

On toki huolestuttavaa että kokonaisrahoituksen laahatessa hallintokulut ovat syöneet viime vuosina yhä suuremman osan taiteen edistämisrahoista, johtuen kuitenkin yleisestä kustannusten noususta, joka on ollut suurempaa kuin raamin kehitys. On kestämätöntä että rahoituksessaan perässä laahanneen organisaation rahoitus ajetaan rytinällä alas, heti edistämislain voimaan astuttua. Lain mukana Taikelle ja aluetoimipisteille mätkähti reilusti lisää vastuita ja velvollisuuksia, joiden käytännön toteuttaminen on nykyresursseilla mahdotonta. 

Taike vastasi säästöpaineisiin uudistuessaan Muuttamalla huomattavasti pienempiin tiloihin ja rakennetta rukattiin kevyemmäksi jo 2013.  Tutkimusyksikkö Taiteen edistämiskeskuksesta myös lakkautettiin. Kukaan ei siis enää tee ikäviä tutkimuksia taiteilijoiden toimentulosta, oikeudellisesta asemasta tai taiteen merkityksestä ylipäätään päätöksenteon tueksi. Kyse ei Taiken kohdalla todellakaan ole mistään ”pöhöttyneestä julkisorganisaatiosta”, vaan aina niukkuutta jakaneesta ja niukimmin rahoitetusta, helpoiten säästölistalle päätyneestä valtion organisaatiosta.  

Viikko ennen Taiken YT-uutisia kuulimme STS:n ja Ympäristötaiteen säätiön ja OKM:n Prosentti Taiteelle hankkeen puitteissa  Suomen gallupilla teettämästä tutkimuksesta (tiedote), josta kävi hyvin selvästi ilmi, että suomalaiset todella haluavat taidetta julkiseen tilaan. Silmiin pistävää tutkimuksessa oli se että taidetta arvostettiin eniten siellä missä sitä on. Sitähän ei osaa kaivata, mistä ei tiedä. 

Perinteisesti taide on ollut elinvoimaisempaa siellä missä on Taiken aluetoimikuntien toimipisteet, näin selvästi myös julkisen taiteen kohdalla . Taiteen edistämistyö on helpompaa kun toimipiste ja läänintaiteilijat tuntevat alueensa ja voivat todella toimia yhteistyössä kaupungin tai kunnan toimielinten ja taiteilijoiden kanssa: saada asiat esille, pyörät pyörimään, hankkeet toteutettua ja siirrettyä pysyvästi käytäntöön kaikkien hyödyksi. Julkinen taide ja taiteen prosenttiperiaate on yksi tärkeimmistä edistämiskohteista kuvataiteen osalta; se tarjoaa taiteilijalle juuri sitä työtä, johon hänet on koulutettu ja taiteen jokaisen ulottuville parantaen elinympäristöä tutkitusti.  

Homma toimii erityisen hyvin Helsingissä, Jyväskylässä, Oulussa ja Joensuussa, kaikki Aluetaidetoimikunnan fyysisiä sijaintipaikkoja. Toki vaikutusta on muullakin, kuin läänintaiteilijoiden ja toimipisteiden sijainnilla (ainahan alueella ei edes ole visuaalisen taiteen läänintaiteilijaa, varsinkaan kuvataiteilijaa).  Virkamiesten asenteet, tietämättömyys ja poliitikkojen tahtotila ovat ratkaisevia, mutta varmasti valtion virkamiehillä ja toimipisteen vaikutuksella on vuosien varrella ollut positiivinen vaikutus.  

Tuntuu järjettömältä haaskata potentiaalia josta ei kaivamallakaan löydy mitään oikeasti negatiivista. Ne jotka eivät taiteen itseisarvoa ymmärrä, luulisi kiinnostavan vetovoima,  matkailu, turvallisuus, paikallisidentiteetti, viihtyvyys, terveysvaikutukset, kaikki tutkittuja ja kaikki euroiksi muutettavissa olevia sivuvaikutuksia.  

Kaupungeissa joissa prosenttiperiaate toimii ei julkisesta taiteesta luovuttaisi mistään hinnasta, eivätkä rakennuttajatkaan koe rasitteena taiteilijan osuutta työssä.  Nyt jos koskaan olisi tarvittu aluetoimikuntia puhaltamaan henkeä myös perinteisesti ei-niin- hedelmälliseen maaperään. Alueellisten toimipisteiden kontolla on ollut taata alueellinen tasa-arvo ja taiteen saavutettavuus, kaikkien taiteen alojen elinvoima  ja kehittää toimintoja alueella eteenpäin. Läänintaiteilijalla on ollut tietty painoarvo valtion virkamiehenä asioita eteenpäin vietäessä.  

Prosenttiperiaate on vain yksi esimerkki siitä kuinka paikallisella toimipisteellä voi olla merkittävää vaikutusta. Jos paikkakunnan ääni ei kantaudu Taikeen, ei paikallisiin tarpeisiin, kysymyksiin, puutteisiin tai oivalluksiin voida sieltä käsin vastatakaan.  Katvealueet kasvavat ja mykistyvät. Monella paikkakunnalla koittaa kulttuurisesti köyhät ajat, jollei Taiken rahoitusta saada takaisin ja alueellista kattavuutta palautetuksi.  

ElisaLientola
Vasemmistoliitto Lahti

Kuvataiteilija, Vasemmistoliiton valtuutettu Lahdessa.
Herkkä ja tulisieluinen idealisti joka kiistää sitkeästi mahdottomuuksien olemassaolon.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu